PK-yrityksissä hiilijalanjäljestä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein IT-ratkaisuihin: laitteisiin, pilvipalveluihin ja verkkoyhteyksiin. Mutta mistä nämä päästöt todellisuudessa koostuvat, ja kuinka suuria ne ovat?
1. Laitteet
Ylivoimaisesti suurin osuus IT:n ilmastovaikutuksista syntyy laitteiden valmistuksesta.
- Kannettavan tietokoneen valmistus aiheuttaa keskimäärin noin 300 kg CO₂e.
- Käyttövaihe, eli pääasiassa sähkönkulutus, on Suomessa huomattavasti pienempi, noin 20 kg CO₂e vuodessa.
Kun laitteen käyttöikä on kolme vuotta, sen kokonaispäästöt ovat noin 360 kg CO₂e, josta vain pieni osuus syntyy käytön aikana.
2. Pilvipalvelut ja datakeskukset
Pilvipalveluiden päästöt riippuvat siitä, kuinka paljon kapasiteettia käytetään ja millä energialla datakeskus toimii.
- Keskimääräinen toimistotyön pilvipalveluiden käyttö: 50–100 kg CO₂e / henkilö / vuosi.
- Jos yritys käyttää raskaita palveluita (esim. videotuotanto, data-analytiikka), lukema voi olla suurempi.
- Suuret toimijat (AWS, Google, Microsoft) panostavat uusiutuvaan energiaan, mikä vähentää päästöjä.
- Datakeskusten ympäristövaikutukset vaihtelevat sijainnin mukaan: Pohjoismaissa matalapäästöinen sähkö ja viileä ilmasto tekevät niistä ympäristöystävällisiä, Keski- ja Etelä-Euroopassa fossiilisähkö ja jäähdytyksen energiankulutus kasvattavat päästöjä, kun taas Yhdysvaltain aavikkoalueilla vedenkulutus ja kuumuus lisäävät merkittävästi kuormitusta.
3. Tekoäly
Tekoälyn käytön päästöt vaihtelevat valtavasti:
- Yksinkertainen kysely GPT-tyyppiseen kielimalliin = muutamia grammoja CO₂e.
- Raskaammat tekoälymallit, kuten kuvageneraattorit, voivat kuluttaa kymmeniä grammoja CO₂e per pyyntö.
- Jos yksittäinen käyttäjä tekee 50 kyselyä päivässä tekoälypalveluun (kuten Gemini tai ChatGPT), hänen vuosittaiset päästönsä ovat arviolta 10–80 kg CO₂e.
4. Verkkoyhteydet ja datansiirto
Datansiirron hiilijalanjälki on nykyisin suhteellisen pieni, mutta kasvaa suurilla datamäärillä.
- Nykyään usein käytetty arvio: 4–12 g CO₂e per gigatavu
- Jos toimistotyöntekijän kuukausittainen datankulutus on 25 gigatavua (videoneuvottelut, youtube yms. streaming, pilvipalveluiden käyttö ja muu tiedonsiirto), vuotuinen kulutus on 300 gigatavua.
- Tämä tarkoittaa, että yhden työntekijän datansiirron päästöt ovat vuositasolla keskimäärin noin 2,4 kg CO₂e.
Esimerkki: 10 hengen yritys
Tässä on arvio 10 hengen yrityksen IT-päästöistä per vuosi:
- Laitteet (10 läppäriä, valmistus + käyttö): 1 200 kg CO₂e
- Pilvipalvelut (esim. sähköposti, tiedostot, Teams): 750 kg CO₂e
- Tekoäly (säännöllinen käyttö): 450 kg CO₂e
- Verkkoyhteydet ja datansiirto: 24 kg CO₂e
Yhteensä: noin 2424 kg CO₂e vuodessa
Nämä arviot ovat suuntaa-antavia, mutta antavat realistisemman kuvan siitä, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä ja mitkä vähemmän merkittäviä PK-yrityksen IT-päästöjen kannalta.
Vertailun vuoksi yhden työntekijän vuotuiset työmatkat autolla (40 km/päivä) voivat olla 1 300 kg CO₂e, eli noin puolet koko yrityksen IT-päästöistä.
Miten IT-päästöjä voi vähentää?
- Pidentämällä laitteiden elinkaarta: Suurin päästö syntyy valmistuksessa, joten laitteen kunnossapito ja pidempi käyttö pudottaa merkittävästi päästöjä.
- Kierrättämällä laitteet asianmukaisesti: Uusiokäyttö ja materiaalien kierto vähentävät tarvetta valmistaa uusia laitteita.
- Valitsemalla energiatehokkaita ratkaisuja: Pilvipalveluiden ja datakeskusten välillä on suuria eroja energiankäytössä. Suosi palveluntarjoajia, jotka hyödyntävät uusiutuvaa energiaa.
- Käyttämällä tekoälyä järkevästi: Voit vähentää omaa tekoälykäytön hiilijalanjälkeäsi käyttämällä tekoälyä harkiten, esimerkiksi vain silloin, kun se on välttämätöntä tai säästää aikaa merkittävästi.
PK-yrityksen IT-ratkaisujen päästöt syntyvät siis pääasiassa laitteiden valmistuksesta, eivät niinkään käytöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitteiden elinkaaren pidentäminen ja vastuullinen kierrätys ovat tällä hetkellä tehokkaimmat keinot vähentää IT:n hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa tekoälypalveluiden järkevä käyttö tulee korostumaan.
IT ei siis ole keskimäärin yrityksen suurin päästökuorma, mutta siihen liittyy helppoja ja kustannustehokkaita toimia, joilla voidaan edetä kohti vähäpäästöisempää toimintaa.