Data Group Aames

Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa

Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa ja miten se vaikuttaa työnantajaan

Perhevapaauudistus uudistaa vanhempainvapaat. Mikä muuttuu ja miten muutokset vaikuttavat työnantajaan? Lue tästä jutusta.

Mistä perhevapaauudistuksessa on kyse?

Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainpäivärahajaksot jaetaan jatkossa perheissä lähtökohtaisesti tasan tai toinen osapuoli voi luovuttaa omasta potistaan omia vanhempainpäivärahapäiviä toisen vanhemman käytettäväksi. Samalla luovutaan termeistä äitiysraha ja isyysraha – uusi malli puhuu raskausrahasta ja vanhempainrahasta tai -vapaista. Erityisäitiysvapaa taas muuttuu muotoon erityisraskausvapaa.

Perhevapaauudistuksen tarkoitus on ottaa paremmin ja monipuolisemmin huomioon erilaiset elämäntilanteet, perheet sekä yrittäjyys. Kelan mukaan tavoitteena on, että uudistuksen myötä hoitovastuut ja perhevapaat jakautuisivat perheissä tasaisemmin molempien vanhempien kesken, jotta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuisivat ja palkkaeroja sukupuolten välillä saataisiin pienennettyä. 

Jouston ja valinnanvapauden mahdollisuudet ovat olennainen osa uutta perhevapaamallia eikä termistöjen ja etuisuuksien yksinkertaistamisestakaan ole haittaa.

Mikä muuttuu uudistuksen myötä? 

Perhevapaauudistus vaikuttaa perheisiin, joiden

  • lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen
  • adoptiolapsi on otettu hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen. 

Perhevapaauudistuksen myötä lapsiperheillä on jatkossa käytössään 320 vanhempainvapaapäivän potti. Nämä jakautuvat lähtökohtaisesti tasan, mikäli lapsella on kaksi vanhempaa. Raskaana olevat saavat näiden lisäksi 40 päivää raskausrahaa ennen vanhempainvapaata. 

Aiemmassa laissa vanhempainvapaat muodostuivat erikseen 105 arkipäivän äitiysvapaasta sekä 54 päivän isyysvapaasta. Lisäksi käytettävissä oli myös maksimissaan 154 arkipäivän vanhempainvapaa, jolle toinen vanhemmista pystyi jäämään. Mikäli äiti huolehti lapsesta yksin, sai hän vanhempainvapaapäiviä 54 arkipäivää lisää. Edellytyksenä tälle oli, ettei lapsella ollut vahvistettua isää eikä äidillä puolisoa, joka voisi saada isyysrahaa.

Uudessa perhevapaamallissa omasta vanhempainvapaa kiintiöstään, joka on siis 160 arkipäivää, voi luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 arkipäivää. Yksin lapsesta huolehtiva vanhempi voi käyttää koko 320 päivän vanhempainvapaan tai luovuttaa siitä toiselle lapsesta hoitavalle enintään 126 päivää. Tämä edellyttää, ettei lapsella ole toista vahvistettua vanhempaa eikä edun luovuttajalla ole puolisoa, joka voisi pitää vanhempainvapaata.

Raskaana oleva voi siirtyä raskausvapaalle eli raskausrahapäiviä käyttämään 30 arkipäivää (eli n. viisi viikkoa) ennen laskettua aikaa. Aiemmassa laissa puhuttiin äitiysvapaasta, jolle pystyi siirtymään aikaisintaan kahdeksan viikkoa ennen laskettua aikaa. Yleensä kuitenkin äitiysvapaalle siirryttiin n. kuukautta ennen lapsen syntymän laskettua aikaa, joten suurta muutosta tähän ei tullut.

Kaksosten vanhemmille tarjotaan 84 arkipäivää vanhempainvapaita enemmän jaettavaksi. Aiemmin vastaavassa tilanteessa lisäpäiviä tuli isyysvapaaseen 18 ja vanhempainvapaaseen 60.

Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa

Vanhempianvapaat vanhan lain mukaisesti. Lähde: Kela 2022.

Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa

Vanhempainvapaat uuden lain mukaisesti. Lähde: Kela 2022.

Vanhan ja uuden lain erot käytännössä

Vanhempainvapaiden jakautuminen kahden vanhemman perheessä vanhan lain mukaan

Äiti voi pitää äitiysvapaata 105 arkipäivää ja siirtyä sen jälkeen vanhempainvapaalle, jonka kesto on 158 vuorokautta. Puoliso voi samaan aikaan pitää 18 vuorokautta isyysvapaata, ja loput 36 arkipäivää hän voi pitää vasta 158 vuorokauden vanhempainvapaajakson päätyttyä, kuitenkin kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Aika usein jako myös näin toteutui eli äiti oli äitiys- ja vanhempainvapaalla 263 arkipäivää ja puoliso 54 vuorokautta.

Vanhempainvapaiden jakautuminen kahden vanhemman perheessä uuden lain mukaan

Äiti voi olla raskausvapaalla 40 arkipäivää ja siirtyä sen jälkeen vanhempainvapaalle. Kumpikin vanhemmista voi pitää vanhempainvapaata yhtäaikaa 18 arkipäivää ja sen jälkeen esimerkiksi vuorotellen, kuitenkin maksimissaan 160 arkipäivää per vanhempi. Toinen vanhemmista voi halutessaan luovuttaa omasta 160 arkipäivän potistaan enintään 63 päivää toiselle, joten maksimissaan yhdelle vanhemmalle kertyy vanhempainvapaapäiviä 223. Jos isä siis luovuttaa äidille maksimimäärän päiviä, voi äiti olla raskaus- ja vanhempainvapaalla enintään 263 arkipäivää ja isä vanhempainvapaalla 97 arkipäivää. Mikäli äiti luovuttaa potistaan maksimimäärän 63 päivää isälle, saa äiti olla vanhempainvapaalla 137 päivää ja isä 223 päivää. Uusi malli siis tasapuolistaa vanhemmuuden mahdollisuuksia.

Mitä työnantajan tulee huomioida perhevapaaudistuksessa?

Työnantajan tulee varautua siihen, että isät tulevat jäämään kotiin enemmän ja pidemmiksi ajoiksi ja siihen, että äidit eivät enää olekaan niin pitkiä aikoja kerrallaan sivussa työelämästä. Mikäli uudistuksen tavoitteet toteutuvat, tasapuolistuu vanhempien roolit koti- ja työelämässä. Uudistus myös mahdollistaa pätkittäisen vanhempainvapailun, jolloin vanhemmat voivat hyppiä lyhyissä pätkissä työn ja vanhempainvapaan väliä. Tämä voi luoda työnantajalle uudenlaisia haasteita esimerkiksi sijaisuuksien palkkaukseen.

Kun työntekijät monipuolisesti vuorottelevat kotona olemisen ja töiden tekemisen välillä, pitää järjestelmien tukea jatkuvaa muutosta sekä yksinkertaistaa HR:n ja esimiesten työtä. Esimerkiksi työajanseurantajärjestelmien osalta perhevapaauudistus tulee vaikuttamaan poissaolokirjauksiin sekä poissaolokoodien nimiin. Työaikajärjestelmän tulee olla muokattavissa tarvittaviin muutoksiin ilman raskasta ja kallista konsulttityötä. Poissaoloja pitää pystyä kirjaamaan pitkälle tulevaisuuteen ja kirjauksia on pystyttävä tekemään helposti myös kotoa käsin ilman turhaa jumppaamista työpaikalle kirjauksia tekemään. Myös sijaistuksien määritykset tulee olla helposti ja yksinkertaisesti toteutettavissa.

Onneksi yksinkertaisia ja silti niin monipuolisia järjestelmiä on tarjolla myös näihin tarpeisiin. Esimerkiksi Visma Entryssä poissaololajien, sijaistuksien ja työaikaryhmien määrittely on tehty erittäin helpoksi.

Julkaistu aluperin 19. elok. 2022, Visma Finlandin blogissa

Kirjoittaja: Johannes Koponen